Huutokaupassa

2.04.2013 - 15:04 / JSalo.


Taustaa; ystäväni halusi käydä Suomen löytötavaratoimiston huutokaupassa katsomassa vanhaa kameraa. Tuote oli huutolistan loppupäässä, ja sain todistaa kuinka mm. rikkinäinen Kindle ilman johtoja myytiin uuden hinnalla. Koko jutusta jäi paha maku suuhun. Osa tavaroista näytti olevan sellaisia ettei niiden omistajaa oltu kovin paljoa haettu, ja tarjoajat selasivat koko ajan huutonetistä viitehintoja, ostaen mm. jätesäkeittäin pakattuja talvivaatteita, puhelimia etc. satojen eurojen kappalehinnoin. Tuotteet maksettiin käteisellä, vaikka summat olivat suuria ja pankkikortin lukijakin löytyi.


Aloitushinta tipahti 20 euroon kunnes nuori mies tarjosi. Pian tämän jälkeen myös vanha mummo tarjosi — hinta nousi lopulta 45 euroon Huuto.netin konsultoinnin jälkeen. Epäilimme että joku nettiostoksilla oleva tulee pettymään pahasti.

Muutenkin iltapäivä vei uskon sekä Suomen löytötavaratoimistoon, Huuto.Nettiin että Aku Ankassa usein olleeseen “huutokaupassa voi tehdä löytöjä”-ajatukseen. Tai ehkä olin vain väärässä huutokaupassa!

Kategoria: Elämä, Sarjakuva.



Trackback URI | Kommenttien RSS

Jätä vastaus